”Niin mitä se teki?!”, ”En olisi ikinä uskonut siitä…”, ”Miten voi pettää toisen luottamuksen noin?!” – Lausahduksia joita kuulee tasaisin väliajoin kun kauhistellaan miten joku ihminen on pettänyt toisen luottamuksen. Yleensä kun tällaisen lausahduksen sanoo, samalla oma mieli skannaa valtavalla nopeudella oman elämän – voisiko mullekin käydä noin? Skannauksen lopputulos on joko helpottunut tai huolestusta herättävä. Ihminen on sosiaalinen eläin, siksi peilaamme aina itseämme toisiin. Toisten elämiin, toisten tapoihin toimia, toisten elämien vastoinkäymisiin ja iloihin. Ja halusimme tai emme, ne vaikuttavat meihinkin.
Ihminen tulee tähän elämään sielunsuunnitelman kanssa. Se suunnitelma saattaa pitää sisällään oppiläksyn yksin pärjäämisestä, petetyksi tulemisen käsittelystä, tai oman arvon löytämisestä päästäessään muista irti. Itselleni osui tämä viimeisin. Olen vasta viime vuosina ymmärtänyt, että elin ensimmäiset vuosikymmeneni täysin toisten kautta. Miellytin, pyrin olemaan aina parempi jotta kelpasin, toisilta saatu rakkaus validoi olemassaoloni. Näin jälkeenpäin ajateltuna vuosikymmenet olivat raskaita, sillä keskittyessäni muiden palveluun ja miellyttämiseen, unohdin itseni. Voin huonosti, hain koko ajan itsestäni parannettavaa, ja itkin katkeraa itkua kun en kelvannutkaan.
Luottamus on ollut matkallani myös iso teema. Kun olen ensin elänyt muiden kautta, antanut kaikkeni jotta muilla olisi helpompaa ja parempi olla seurassani, sekä luottanut täysin siihen että kun toimin näin, riitän. Ja sitten tulee pommi. Luottamus petetään, jäänkin yksin. En ollutkaan riittävä – niille muille. Mieleeni ei tullut tuolloin ollenkaan ajatus, että mitä jos eläisinkin itseni kautta, jolloin voisin luottaa itseeni ja universumiin – tahoihin jotka haluavat vain parastani. Puhtaasta rakkaudesta. Monta kertaa olen elämäni aikana luottanut – ja pettynyt. Vasta nyt ymmärrän, että nämä pettymykset eivät ole minun tekemisteni summa, vaan sen toisen ihmisen sielunsuunnitelman summa. Collateral damage – sanotaan. Sitä olin monesti, kunnes heräsin.
Sen ymmärtäminen, että minulle on nämä oppiläksyt tulleet eteen samoina, erinäköisissä paketeissa useaan kertaan – sai myös oppimaan kyseiset läksyt. Kukaan toinen ihminen ei voi koskaan olla absoluuttisen luottamuksen arvoinen, sillä hän on ihminen! Tämän ymmärtäminen pelästytti, kunnes oivalsin toisen asian. MINÄ ITSE olen absoluuttisen luottamuksen arvoinen! Siitä hetkestä lähdin rakentamaan elämääni niin, että vaikka mitä tapahtuisi, en putoa pohjalle. Olen aina itseni turvana, ja voin luottaa myös universumin ehdottomaan rakkauteen joka ohjaa elämäni juuri oikeaan suuntaan oikealla hetkellä. Tämän oivalluksen jälkeen elämäni on tuntunut huomattavasti kevyemmältä, sillä tiedän että pärjään, voin hyvin, vaikka eteen tulisi mitä. Olen elänyt läpi tiukkoja aikoja yksin, rakentanut itseäni uudelleen samalla miettien mistä tämän päivän ruoka. Mutta olen selvinnyt, sillä olen luottanut siihen että selviän. Yhdessä universumin kaikkivoipaisuuden kanssa täältä noustaan vielä! Ja niin noustiin.
Totta kai elämässäni on edelleen ihmisiä jotka ovat minulle rakkaita ja läheisiä. Luottamus heihinkin on vahvaa, mutta samalla tiedostan ettei se voi olla absoluuttista. Vain itseeni ja universumiin voin luottaa täysin. Tiedän, että vaikka toinen ihminen pettäisi luottamukseni, minun elämäni jatkuu. Se muuttuu totta kai, alkuun muutos saattaa tuntua isolta ja hämmentävältä, mutta asioilla on tapana järjestyä ja huomaan jossain kohtaa, että asiat ovat menneet juuri niin kuin on pitänytkin.
Jos elät elämääsi sieltä käsin mistä minä elin vuosikausia, suosittelen vahvasti tutustumaan omaan sisimpään, siihen yhteen ihmiseen ja sieluun johon voit luottaa koko täällä maan päällä olosi ajan. Mitä hän haluaa? Mistä hän saa iloa? Mikä saa hänet myhäilemään ja nauramaan ääneen? Tutustu häneen, ja opi luottamaan. Sä pärjäät kyllä. Vaikka tekisit elämässäsi isoja, muiden mielestä kauhistuttavia muutoksia (kauhistuttavia, sillä he peilaavat sun tekemiä muutoksia omaan elämäänsä ja pelästyvät huomattuaan että HEILLE se muutos olisi kauhistuttava), elämä kantaa.
Jos luotat itseesi ja luotat universumiin, jos teet joka päivä pieniä asioita sen eteen, että elämäsi olisi sulle parempi näiden muutosten jälkeen – on universumin laki, että elämäsi muuttuu paremmaksi. Sillä sä luot elämääsi koko ajan, joka hetki, kaikilla niillä kymmenillä tuhansilla ajatuksilla päässäsi päivittäin. Se mihin keskityt, lisääntyy. Se mihin suuntaat energiasi saa voimaa. Ja kun muutoksia parempaan alkaa näkyä, saat siitä motivaatiota jatkaa työtä itsesi kanssa. Siirryt negatiivisesta juoksupyörästä positiiviseen, ja jumaliudi kuule – se vasta onkin mahtava trippi!!
Keneen sä luotat absoluuttisesti? Kenen varaan sä rakennat elämäsi? Millaisia tuntemuksia kehossa herättää ajatus luottamuksen menettämisestä? Fiilistele vähän, keho on viisas, se kertoo kyllä.
Sä olet kaiken hyvän arvoinen ja ansaitset saada tällä pallukalla ollessasi kaiken ilon, onnen ja vaurauden mitä haluat. Luota itseesi, sä pystyt siihen.
Love wins, always.
Jos kirjoitukseni resonoi, ole rohkeasti yhteydessä joko suoraan täällä tai instagramissa @rakkaudenaika
Teen valmennuksia ja Reiki-hoitoja sekä kasvotusten Kangasalla, että etänä verkossa. Yhteydenottosi ei velvoita mihinkään, juttelen mieluusti tilanteestasi kanssasi, mietitään sitten yhdessä, voisinko auttaa sinua jotenkin.
Olet rakas ja tärkeä, olet täällä syystä sillä mikään ei ole sattumaa.










