Rakkauden Aika

Eräänä maaliskuun pimeänä iltana mietin mitä hankkisin itselleni synttärilahjaksi tänä vuonna. Monet yksin eletyt vuodet olivat opettaneet, että lahjojen hankkiminen synttärinä olisi valitettavasti omalla kontollani, jos sellaisia odotin. Niinpä tästä itseni lahjomisesta oli vuosien saatossa tullut tapa. En muista että olisin koskaan ostanut lahjaksi esineitä, vaan nimenomaan palveluita tai matkoja.

Tällä kertaa sähköpostiini sattui sopivasti saapumaan Katri Syvärisen uutiskirje, jossa hän kertoi kirjoittajan joogaretriitin ilmoittautumisen olevan auki. Makustelin ideaa hetken. Viisi päivää, kartanoympäristö, kasvisruokaa (joka on todella hyvää ja arvostan ihmisiä jotka sitä osaavat taidokkaasti tehdä, sillä itse en kuulu siihen porukkaan), joogaa ja kirjottamista.

Oma kirjaprojektini on ollut tauolla jo useamman vuoden, ja nyt se oli jälleen saanut uutta vauhtia, joten ajattelin tämän olevan täydellinen synttärilahja. Jos tällä retriitillä mulle valkenee miten saan kirjan kirjoitettua niin että se herättää sekä keskustelua että toivon ja helpotuksen tunteita vertaisissani, olen perillä. Niinpä varasin paikkani saman tien.

Siinä tilanteessa en vielä tiennyt mikä tilanne tulisi nyt kolmen kuukauden kuluttua olemaan. En tiennyt, että äidin tila olisin romahtanut ja joutuisin miettimään kahteen kertaan voinko sittenkään osallistua retriitille, koska se tarkoittaisi etten näkisi äitiä viiteen päivään ajassa jossa edetään tiiviisti tunti kerrallaan. Itse asiassa vielä muutama päivä ennen tänne tuloa olin järjestävään tahoon yhteydessä ja selvitin miten käy jos en pääsekään tulemaan. Lopputulema oli kuitenkin se, että istun nyt tässä Tuomiston kartanon terassilla aurinkovarjon alla kirjottamassa sinulle tätä tekstiä.

Retriitti alkaa olla loppuvaiheessa ja kotiinlähtö on edessä huomenna. Päivärutiini on ollut hyvinkin pitkälle seuraavanlainen. Herätys, aamun joogaharjoitus, aamupala, workshop kirjottamisesta, lounas, tauko kirjottamiselle, jota en ole täällä ennen tätä hetkeä juurikaan harrastanut – enkä ota siitä huonoa omaatuntoa sillä olen käyttänyt tämän ajan lepäämiseen. Äidin tilasta murehtiminen on vienyt aika lailla syviin vesiin, ja tämä täysin eri maailma on mahdollistanut kuplan vaihtamisen hetkeksi. Illalla on vielä toinen joogaharjoitus, illallinen ja sauna. Unen luulisi tämän ohjelman jälkeen tulevan hyvin, mutta jokin tämän kartanon energioissa valvottaa, ja kun nukun – unet ovat vauhdikkaita. Ja mikä erikoisinta, muistan ne aamulla!

Olen pohtinut paljon tulevan kirjan sisältöä, tyyliä, rakennetta, ja täytyy todeta, että olen tullut oikeaan paikkaan saamaan vinkkejä kirjan kirjoittamiseen. Retriitin vetäjä on itse kirjoittanut sekä tietokirjallisuutta että romaanin, joten hänen tavoistaan ja pohdinnoistaan on ollut erittäin mielenkiintoista kuulla. Täällä on vahvistunut myös varmuus siitä, että tämä kirja on minun prosessini, enkä tarvitse keneltäkään lupaa tai validointia sen kirjoittamiseen. Oma kirjoittajaminä on löytynyt uudella tavalla. Toki olen jo vuosikymmeniä kirjoittanut, mutta jotenkin tämä kirja on kasvanut valtavaksi vuoreksi mielessäni. Siitä on tullut legacy, jonka pitää hipoa täydellisyyttä. Tämä vuori on nyt muuttanut muotoaan pieneksi mäen nyppyläksi, enkä malta odottaa mitä sen takaa löytyy! Kirja on edelleen minun kirjoittamani, ja sen pääasiallinen tavoite ei ole kirvoittaa hyviä arvosteluja, vaan auttaa kanssakulkijoita, olla inhimillinen ja antaa toivoa paremmasta. Vasta tämän jälkeen tulee muu.

Kuten elämässä yleensäkin, tällekin on annettava oma aikansa kypsyä ja valmistua. Otsallani on hikikarpaloita ja se johtuu sekä helteisestä kelistä että alkavan kirjoitusprosessin alkamisesta. Romaani kirjoitetaan keskimäärin 5-10 kertaa uusiksi. Onneksi helteen jälkeen tulee viileämpää, täytyy vaan puristaa sen läpi.

Toivoin sulle leppoisaa heinäkuun jatkoa. Pidä itsesi nesteytettynä ja nauti hetkestä. Elämä on nyt.

Jos kirjoitukseni resonoi, ole rohkeasti yhteydessä joko suoraan täällä tai instagramissa @rakkaudenaika

Teen valmennuksia ja Reiki-hoitoja sekä kasvotusten Kangasalla, että etänä verkossa. Yhteydenottosi ei velvoita mihinkään, juttelen mieluusti tilanteestasi kanssasi, mietitään yhdessä, miten voisin juuri sinun tilanteessasi olla avuksi.

Olet rakas ja tärkeä, olet täällä syystä, sillä mikään ei ole sattumaa.